Callen kotiuduttua kävi nopeasti selväksi, että pentu on erityisen mieltynyt tällä hetkellä kovasti pinnalla olevaan kotoisaan ja boheemiseen boho -tyyliin. Tyylille tunnusomaista ovat erilaisista luonnonmateriaaleista valmistetut tuotteet kuten rottinkituolit, korit, pehmeät, muhkeat tekstiilit, sekä myös värikäs ja rento hippihenkinen pukeutuminen.
Niinpä
aiemmin sisustukseen kuuluneet korit, korituolit ja koiria varten
jämälangoista neulomani pehmeät villahuovat siirrettiin pennun
ulottumattomiin, toinen Oton pikku sohvalle nostettuun koriin.
Kuvittelin pennun arvostavan lämmintä villahuopaa, kun sattui
tulemaan todella kylmät ilmatkin, mutta kun siihen alkoi ilmestyä
poikki pureskeltuja
langanpätkiä, sekin siirrettiin odottamaan aikoja parempia.
Calle saikin sitten ihan oman vesihyasintista punotun korin, josta se tykkää kovasti.
Myös pukeutumisessaan Calle noudattaa valitsemaansa boheemista boho-chick -tyyliä, ja pitää villaneulettaan mieluiten rennon huolettomasti vain jalkalenkistä kaulan ympärillä roikkumassa.
Calle sai tällä viikolla ensimmäisen rokotuksensa. Eläinlääkärin vastaanotolla sitä jännitti vain sisääntulon outo musta ritilämatto, muuten pentu oli siellä kuin kotonaan. Rokotuspiikkiä se ei edes huomannut, kun samaan aikaan oli tarjolla pieniä paloja keitettyä possunsydäntä. Yleistarkastuksen jälkeen Calle todettiin terveeksi, reippaaksi ja luottavaiseksi pikku koiraksi, ja eläinlääkäri lahjoi sitä vielä runsaalla annoksella vastaanoton herkkuvaraston antimia.
Samalla kertaa varattiin Otollekin käynti vastaaotolla, ajattelin että kun sen kanssa ei ole juuri jouduttu käymään lääkärissä, voisi olla hyvä tarkistaa ikääntyvän herrasmiehen yleiskunto ja suu.
Otto
täytti tällä viikolla yksitoista vuotta, ja sen kunniaksi se
nautti juhla-aterian; raakaa broilerinsydäntä
mustikka-juustopesässä porkkanatikkujen kera.
Onnea rakas Otto, olet maailman paras!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti