Lentävä tanskalais-ruotsalainen

 

Otetaanpas Calle sinun mahdolliset lyhyet tiedotteesi tähän alkuun, kun minulla on vähän pitempi juttu liittyen viimeaikaisiin edesottamuuksiisi.

- Maistoin pörriäistä. Ei hyvä idea.

- Mä olen kehittänyt mun tyylilajia mitä tulee syömiseen. Nykyään mä odotan Oton kanssa eteisen puolella, kun matte tekee meidän annoksia.

- Iltapäiväsnäksit ja puruluut me syödään Oton kanssa yleensä ulkona.

- Sain uuden lelun kun täytin kahdeksan kuukautta. Tää on hyvä.

- Mä olen jo melkein yhtä iso kuin Otto!

- Mä ja Otto päästiin Orimattilaan! Me käytiin viemässä maten kultasepälle kiireinen homma kun yhden sormuksen piti ehtiä synttärilahjaksi Kreikkaan. Mä en tiedä yhtään missä se on, mutta Orimattila on ihan skutsissa. Me tehtiin siellä metsälenkki ja mentiin yhden sillan yli. Mä menin ihan matalan kun mua vähän jännitti.

- Tää on yks mun kaveri Papu. Se on koira, jos ette tajua.

- Ei muuta.

Tehän tiedätte vanhan kansantarun aavelaivasta, Lentävästä hollantilaisesta, jonka kohtalona oli purjehtia ympäri maailman meriä löytämättä koskaan satamaa, ja josta on kirjoitettu näytelmiä, sävelletty ooppera ja joka on mainittu mm. Aku Ankassa, Mauri Kunnaksen kirjassa Hui kauhistus!, ja joka esiintyy myös piirrossarjassa Paavo Pesusieni. Nyt puhutaan kuitenkin pihakoiran pennusta nimeltään C’mon Let’s Dance aka Calle aka Ryminä-Calle.

Olin mielestäni tilkinnyt kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin kolot, joista Calle voisi päästä pois pihasta. Sitten soi ovikello, naapuri viittoilee viereiseen taloyhtiöön päin ja ystävällisesti ilmoittaa, että Calle mennä viuhtoo jossakin tuolla päin. Kutsuin koiraa ja se ilmestyikin näkyviin, mutta ilman aikomustakaan tulla luokse. Oli turha jatkaa huutamista, tänne -kutsu siinä vaan menettäisi tehonsa, joten jäin odottelemaan. Tulihan se sieltä pienellä viiveellä, ja piti vaan kehua hyvää poikaa vaikka tosiasiassa olisi ollut vähän muutakin asiaa.

 

Kiersin taas kerran pihan ja hain lisää isoja kiviä tukkimaan jokaisen pienimmänkin kolon piha-aidan alla. Menee tunti, ja toinen naapuri soittaa ovikelloa ja ilmoittaa, että Calle juoksentelee heidän aitansa takana. Ja taas kierros aidanviertä pitkin, mutta en kertkaikkiaan keksinyt enää mitään paikkaa, mistä sammakkoa suurempi otus pääsisi pujahtamaan pois pihasta.

Ja menee hetki, kun kolmas naapuri tulee koiransa kanssa aidan taakse Calle mukanaan. Ei voi olla totta, lentääkö se koira osaa! Kiitin karkulaisen palauttajaa ja jäimme hetkeksi juttelemaan, ja vaikka Calle onkin fiksu, niin fiksu se ei sentään ole, etteikö olisi tullut paljastaneeksi ihan vieressä olevaa pakoreittiä yrittäessään päästä uudelleen naapurin Vilin luokse.

Naapuri on kiinnittänyt aitansa sisäpuolelle verkon, joka ei mennytkään heidän leikkimökkinsä takana aivan aidan nurkan mukaisesti. Calle oli päässyt kasvatuslavan takana silmiltä piilossa pujahtamaan naapurin puolelle ja sieltä vapauteen. Nyt reitin tukkii tiiliskivi ja kaksi isoa kiveä ja poika on pysynyt pihassa.

”Yhden pihiksen nimi on Meikämandoliini, mun mielestä kiva nimi, mä haluan kans olla Meikämandoliini.”

Teikätamburiini voi olla ihan mikä haluaa sillä ehdolla, että et kanniskele sisälle rastaitten nurmikolta kiskomia kuivahtaneita kastematoja.

”Mä taidan sittenkin olla vaan Calle.”

 

Callen luottotilin saldo romahtaa

 

”Me ollaan maten kanssa kunnostettu vanhaa ja tehty uutta kivipolkua Otolle ja mulle että me voidaan kiertää meidän reviirinvartiointireitti vähän puhtaammin tassuin. Mä ja mun poni ollaan tosi ahkeria työmiehiä, kannan matelle kiviä ja kaivan istutuskuoppia että se voi sovitella kiviä tyhjiin koloihin. Meidän ehdotuksia ei yleensä hyväksytä – kuulemma sattuneesta syystä. Mikä se on? Mä en tajua.”

”Matte on ihme nyhrääjä, kaiken pitää olla just eikä melkein. Mun elämä on enempi semmoista suurpiirteistä. Matte myös valitti että se ei näe mitään eikä tää homma edisty yhtään. Mun mielen valtaa usein sellainen tunnelma, että mua ei tällä työmaalla kaivata ollenkaan – kuulemma sattuneesta syystä. Niin kuin silloinkin kun olin auttamassa ja mua heitettiin lapiolla!”

Ei täällä kuule koiranpentuja lapiolla heitellä, mutta ymmärrän tunteen ja olen todella pahoillani, että kanttausrauta kaatui vahingossa sinun suuntaasi kun olit ns. auttamassa.

”Joskus matte lähtee yksin jonnekin ja sanoo Otolle ja mulle että pojat odottaa. Otto menee heti koriinsa mutta mä jään eteisen oven taakse piippaamaan että pääsisin mukaan. Silloin matte sanoo että en voi tulla mukaan – sattuneesta syystä. Taas se! Mä en tajua.”

”Kun me käydään myöhään illalla pissalla tossa ihan lähellä, Otto saa olla vapaana mutta mä en. Kerran sain olla ja siitä seurasi että mun luottotilin saldo meni ihan nollille – sattuneesta syystä.”
(Luottotili meni miinukselle, toim. huom.)

”Matte lähti torille ja Otto on kuulemma aina ennen päässyt mukaan ja saanut torikahvilassa pullaa, mutta nyt meidät molemmat jätettiin kotiin – sattuneesta syystä. Mutta me saatiin kyllä herkulliset kesämarjatarjoilut kun matte tuli kotiin.”

Kerros Calle vielä lyhyesti tämänkertaiset tiedotteesi.

- Mä nostan nykyään jalkaa myös kun mä kakkaan. Tosi äijät nostaa.
- Mulla on kaksi uutta nimeä, Ryminä-Calle ja Camina-Rylle.
- Mä olen joutunut muutaman kerran huomauttamaan matelle, että sukkia ei saa jättää lattialle. Se on oppinut jo aika hyvin.
- Mä söin hämähäkinverkon.
- Vesimeloni – ei jatkoon. Tosi äijät ei syö pupujen ruokaa.
- Ei muuta.

Vuvuzelat ovat vaienneet

 ...mutta peli jatkuu.

Tänä vuonna EM-loppuottelu ei ollut nyhjäämistä, toisin oli MM-kisojen loppuottelussa Etelä-Afrikassa vuonna 2010:

Otto:
"Ihme nyhjäystä se MM-kisojen loppuottelu. Ei olisi uskonut, että kentällä ovat maittensa muotovaliot ja maailmanvoittajat."
 

Otto on harrastanut jalkapalloa juniorisarjassa jo jonkin aikaa, ja näyttää nyt kavereittensa kanssa muutamia perusotteita ja jakaa parhaat kikkansa.

Palloa kuljetetaan määrätietoisesti, tiukassa otteessa.

Palloa suojataan tehokkaasti antamatta vastustajalle mitään mahdollisuutta päästä siihen käsiksi rikkomatta.

”Maalivahtina joutuu heittäytymään uhrautuvasti, laukojana Jasu, joka on mun kaveri!”

Vapaapotkuja kalastellaan kaatumalla traagisen näköisesti höyhenenkevyestä tönäisystä, tai vaikka ei tönäistäisikään. Kun vastustaja filmaa, täytyy mennä hämmästyneen näköiseksi ja silmät suurina ihmetellä, että mikä siihen iski.

O-ou. Tämä on paha juttu, tästä tulee ajetuksi ulos kentältä. Vaikka kuinka tuntisi tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, fokus täytyy pitää pallossa eikä ruveta kurmottamaan vastustajia.

Tämä on aivan kardinaalimunaus, hyökätä nyt erotuomarin kimppuun! Tällaiset kuumakallet ajetaan välittömästi ulos kentältä, joukkueesta ja koko kansainvälisestä jalkapalloliitosta. Hasta la vista jalkapalloilijan ura.