Tämä
blogikirjoitus on vuodelta 2010, jolloin Otto oli puolen vuoden
ikäinen. Se on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun ennätyshelteitten
on ennustettu jatkuvan pitkälle tulevaan viikkoon. Kuvat ovat eri
vuosilta satamasta, lahtelaisten olohoneesta. Tässä kerrotusta tilanteesta ei ole kuvia.
Olimme
helteisen päivän illansuussa kävelyllä ja jätskillä satamassa.
Pois lähtiessä Ottoa kiinnosti kovasti parkkipaikalla oleva auto,
ja kun katsoin tarkemmin, autossa oli nuori läähättävä
saksanpaimenkoira, joka yritti epätoivoisesti etsiä suojaa
paahteelta auton takalaudan tarjoamasta mitättömästä
varjopaikasta. Kaikki ikkunat olivat tiukasti kiinni.
Jotain oli tehtävä, koiraa ei voinut mitenkään jättää tulikuumaan autoon enää hetkeksikään. Kävelin läpi sataman kaikki ravintolalaivat, mutta kukaan ei tunnustautunut auton ja koiran omistajaksi.
Ei auttanut muu kuin soittaa hätäkeskukseen. Ajattelin, että saan paikalle poliisin, joka saa auton auki ja koiran ulos. Hätäkeskus pyysi auton rekisterinumeron, ja kohta viereiseltä terassilta tuli kaksi noloa nuorta naista. Vähän tuli tyttöjä ripitettyä, niin hädissäni olin yhä, ja he lupasivat, että vastaava ei toistu.
Tälle koiralle kävi hyvin,
toivottavasti tänä kesänä yhdenkään koiran ei tarvitse nääntyä
kuumaan autoon omistajan ajattelemattomuuden takia.
.............
Satamassa pienellä pihakoiralla riittää ihailijoita.
Otto ja russelityttö Typy odottavat nätisti kun emännät ovat kahvilajonossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti