Maailma on iso ja ihmeellinen paikka

 

Calle täytti viime viikolla puoli vuotta, onnea pikku muru!

”Matte vie mua melkein joka päivä katsomaan maailman ihmeitä joita mä en ole ennen nähnyt. Yhtenä päivänä käytiin tosi pitkällä aamulenkillä kun koko loppupäiväksi oli tulossa kovaa tuulta ja sadetta. Metsässä nähtiin isokorvainen pomppiva tyyppi, johon olisin halunnut tutustua lähemminkin. Sitten nähtiin isokorvainen oranssi tyyppi jolla oli musta pallo päässä ja siitä lähti tosi paha ääni.

Matte sanoi että siinä mies vaan leikkaa nurmikkoa kypärä ja kuulosuojaimet päässä ja että nyt pitää kiireesti jatkaa matkaa, ripottelee jo, mutta mä jäin aika pitkäksi aikaa töllistelemään sitä miestä. Oton mielestä se ei ollut kummoinenkaan nähtävyys, mun mielestä oli.

Skeittipuistossakin mulla riitti töllisteltävää pitkäksi aikaa. Oton mielestä siinäkään ei ollut mitään ihmeellistä, mun mielestä oli.”

Vain runsaan kilometrin päästä kotoa löytyi yllättäen pieni luontopolku. Otolle pitkospuita pitkin kulkeminen oli tuttua, Calle ei oikein ymmärtänyt niitten tarkoitusta varsinkaan kun vieressä kiemurteli pieni puro, johon oli pakko päästä lotraamaan.

Sunnuntaina kierrettiin taas vähän maailmaa. Aamupäivällä oli Herralassa leikkitreffit Hanin kanssa. Hani ja Calle painivat omassa aitauksessaan nurmikolla, Otto sai kierrellä piha-aluetta omia aikojaan.

Iltapäivällä suuntasimme Hannelen luokse Asikkalaan tapaamaan ensimmäistä kertaa isoa Rollea. Otolle iso upea puutarha on tuttu paikka, Calle juoksi hurmiossa kilpaa Rollen kanssa pitkin puutarhan polkuja ja ympäri istutusalueita. Rollella on oma uima-allas, jossa Calle sai tassulla läpsimällä aikaan ilmakuplia, joita oli kiva yrittää pyydystää suuhun.

Vähän pelättiin miten pikku pihakoira pärjää suuren Rollen kanssa, mutta Rolle leikki nätisti ja varovaisesti uuden pikku ystävänsä kanssa. Myös Callen nopeus oli hyödyksi takaa-ajoleikkien äkkikurveissa.

Sisällä odottikin sitten jännittävä yllätys, kissat! Kissojen jäätävä tuijotus riitti kertomaan Callelle kuka tässä talossa määrää ja kenen on syytä olla ihan iisisti vaan.

Illalla Otto kävi aikaisin nukkumaan, Calle katsoi vielä vähän aikaa jääkiekkomatsia. Supersunnuntai ja supermatsi, me voitettiin! Oton ja Callen mielestä ihan paras päivä pitkään aikaan.

Kesän iloja ja pieniä harmeja

 

Otto on suuri mustikoitten ystävä, se riipii niitä suuhunsa oikein näppärästi. Käytiinkin katsomassa millaiseksi sato tänä vuonna muodostuu yhdelle parhaista mustikkapaikoistamme. Hyvältä näyttää, kunhan ei tulisi pakkasöitä ja pölyttäjät löytäisivät paikalle. Otto maisteli kukkia mutta totesi, että ne eivät maistu yhtä hyviltä kuin marjat, pitää vielä vähän odotella.

Tässä päivänä muutamana löysin kaksi ehjää lehtokotiloa olohuoneen matolta ja paria päivää myöhemmin yhden terassilta. En vielä ole aivan varma, mutta vaikuttaa siltä, että sen sijaan että Calle söisi ne, se on alkanut tuoda niitä puutarhasta minulle nähdessään minun keräilevän niitä. Hyvä Calle! Seuraavaksi voinkin opettaa sen pudottamaan ne suoraan terassilla olevaan suolavesipurkkiin.

Onko sulla Calle jotain?

”On mulla yksi ikävä uutinen. Hyttynen puri mua peppuun!”

Oho, se ei ollut kivaa. Siitä tulikin mieleen, että sun ihmissisko istui kerran kesäiltana ulkona sellaisella ritilätuolilla, ja sen peppuun tuli raitoja hyttysenpuremista. Sekään ei ollut kovin kivaa, vaikka myöhemmin naurattikin.

Kuule Calle, olen hirveän iloinen siitä, että et enää kanniskele kiviä ja pureskele niitä, ja olet jättänyt rauhaan myös sähköjohdot.

”Miksi mä kiviä kanniskelisin ja pureskelisin niitä ja sähköjohtoja???”

No just, eikö olekin ihan hölmön hommaa. Muuten mitenkäs Calle sinun ja Pablon bisnekset ovat sujuneet?

”No tota ei voi sanoa että tilauksia olis tullut sisään suorastaan satelemalla, se on Pablon ja mun mielestä tosi kummallista kun meillä on niin loistava liikeidea ja me ollaan niin söpiksiä. Mutta me ei lannistuta, mäkin kehitän mun ammatillista osaamista kotipuutarhassa.”

Sellaista se aina on uuden yrityksen kanssa. Mutta hei, mitä jos kehittäisit sitä ammatillista osaamistasi jossakin muualla? Vaikka minä kaivan ei sinun tarvitse kaivaa, minä kyllä hoidan kaivuuhommat täällä kotipuutarhassa.

Kerran koirapuistossa ei ollut ketään muita kuin me ja Pablo emäntänsä kanssa, ja hänen repustaan löytyi vesipullon lisäksi narupallo. Siitä riitti riemua pitkäksi aikaa. Välillä pojat leikkivät sillä vetoleikkejä, välillä ota kinni jos saat -leikkiä. Palloleikkikuvat Sirkku Sallinen.

Kilpajuoksua ja palloleikkejä pari tuntia koirapuistossa vie mehut kestävimmältäkin meistä.

 

Calle odottaa ja ei odota

Miten Calle sun omasta mielestä on mennyt odottaminen silloin kun ollaan lähdössä ulos ja ulko-ovi on jo auki?

”No tota mun muistikuvat niistä tilanteista on melko hämäriä, mutta saattaa olla, että mun tassu on ehkä melkein ihan pikkasen joskus sattumalta lipsahtanut kynnyksen yli.”

Minun muistikuvani ovat hiukan toisenlaisia, mutta ei siinä mitään, jatketaan harjoituksia. Hienosti kuitenkin odotat jo monessa muussa tilanteessa. Erityisen iloinen olen siitä, että tulet kutsusta luokse vaikka kesken juoksuleikkien. Uloslähtökin sujuu tätä nykyä niin kivasti, istua napotat aivan paikallasi kun kiinnitän kaulapannan. Ne ajat eivät ole kovinkaan kaukana, kun siinä tilanteessa kiemurtelit selälläsi tuulikaapin lattialla, kiroilit, potkit ja purit hihnaa.

”Nii, mun posket pullistuu yhä enemmän varmaan siksi että mun aivot tarvii lisää tilaa.”

Varmaankin joo.

”Mun aivot onkin viime aikoina käyneet aika kovilla kierroksilla kun me yhä vaan harjoitellaan sitä että mä en vetäisi hihnassa.”

Huomaan kyllä, että päässä rattaat raksuttava, mutta jengat eivät ihan vielä ole asettuneet kohdilleen. Jatketaan harjoituksia.

Calle ja saman ikäinen Pablo tapaavat melkein joka päivä ja jatkavat siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin. Parikin tuntia menee kevyesti juosten ja painien. Painikuvat on ottanut Pablon emäntä Sirkku Sallinen.

Menneellä viikolla pojat keksivät uuden yhteisen harrastuksen, kuoppien kaivamisen. Pablon isäntä ehdotti, että pojat voisivat perustaa kaivuupalveluja tarjoavan yrityksen. Poikien mielestä se oli hyvä idea, ja kun ammatillisessakaan mielessä sille ei ollut mitään estettä, Pablo ja Calle päättivät ryhtyä pienyrittäjiksi.

Ad
”Valitse Dig Dogs, hoidamme riuskasti ja nappulapalkalla vaativatkin kaivuutyöt niin pihassa kuin puutarhassakin.”

Otto tyytyy seuraamaan sivusta lapsenlapsensa yritystoimintaa ja tietää kyllä, mitä mieltä siitä ollaan ainakin kotipuutarhassa.
Kuva Sirkku Sallinen

”Yhtenä päivänä matte huomasi että siltä oli mennyt jogurttitölkit sekaisin jääkaapissa, ja yhden tölkin jämät oli jo yli viikon liian vanhoja. Me Oton kanssa saatiin syödä ne, matte sanoi että ette te siihen kuole, tehän syötte raatojakin. Me Oton kanssa ollaan hyvin hengissä ja tykätään hengailla yhdessä.”

 

Siis tota..?

 

Yhtenä kauniina syyspäivänä koirapuistossa, vajaan seitsemän kuukauden iässä, Oton maailma mullistui. Sille valkeni, että muut koirat eivät olekaan vain eri kokoisia ja värisiä, vilkkaita tai rauhallisia, lauhkeita tai ärhäköitä, vaan niissä on jotakin muutakin eroa. Jotkut tuoksuvatkin aivan vastustamattoman hyvälle, niin hyvälle, että pieni pää menee sekaisin ja joutuu roikkumaan perskärpäsenä nenä toisen takalistossa kiinni. Tyttöjä!

Oton ensirakkaus oli kaunis suuri Hilppa. En tullut varmistaneeksi rotua, mutta veikkaan samojedia. Pikku pihis seurasi valkoista karvapilveä kuin hai laivaa ja mahtui kokonaan sen suorana sojottavan hännän alle. Välillä Otto nousi astumisyrityksiin, jotka Hilppa lopetti alkuunsa. Olipa onni, että ensilemmen kohteeksi valikoitui lempeä narttu, ja Otto tuli torjutuksi vain lievän ärähdyksen kera.

Callen herääminen sukupuolien eroihin tapahtui nyt, vajaan kuuden kuukauden iässä. Koirapuistoon saapui söpö pieni kymmenkuinen tyttö, joka pani Callen pään pyörälle kertalaakista. Paikalla olevat kundikaverit unohtuivat täysin, ja lopulta jouduimme poistumaan paikalta, kun kiihkeistä astumisyrityksistä ei tullut loppua.

Viikko sitten kävimme leikkitreffeillä nelikuisen Hanin luona. Alussa Hani ihmetteli villinpuoleisen leikkikaverin otteita, mutta eipä hämmennys kauaa kestänyt, ja sitten mentiin.

Kerros Calle vähän sun elämästä.

”Mun elämä on aika kiireistä. Me käydään melkein joka päivä koirapuistossa, satoi tai paistoi, ja mä olen saanut tosi paljon kavereita. Mä en muista kaikkien nimiä, kun ei siinä ehdi esittäytyä, me vaan aletaan saman tien juoksemaan kilpaa ja painimaan. Mutta ainakin Taavi Donna Tytti Papu Hessu Duppeli Halla Pablo miniaussi Pablo kääpiövillakoira Pablo borderterrieri Väinö Camo Hertta Mindy Ruu Fanni Vimma Mökö Laku Hani Lissu Maisa Hilma Kaapo Bella Japi Melody Visa Kauko Lulu ja sitten olis myös mun naapuri Mimi, mutta se pelkää mua.

Yhtenä päivänä meillä oli koirapuistossa yhteistreenit, ne meni munkin osalta tosi hyvin. Tässä me ollaan, Vimma, Mindy, mä ja Otto ja Mökö."

”Me käydään myös kävelyretkillä tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin ja lisäksi vielä on treenit. Mä vietän myös aika paljon aikaa suihkussa, kun Otto pissaa lenkillä mun päälle ja kun painin mun kavereitten kanssa selälläni. Siinä asennossa jalkatyöskentely on tosi tehokasta ja saa hampailla hyvän otteen kaverin kaulakarvoista.

Tässä mä painin Visan kanssa, sillä on hyvät kaulakarvat.”

”Myös Mökön kaulakarvoista saa tosi hyvän otteen.”

”Kerran koirapuistossa oltiin Oton kanssa pienten puolella ihan kahdestaan, ja kun maten ei tarvinnut tarkkailla tilanteita se hoiteli puhelimella jotain tärkeitä työjuttuja. Sitten yksi täti huusi sille että tää teidän pentu on täällä isojen puolella. Matte oli saada slaagin ja mulle tulikin äkkilähtö takaisin pienten puolelle. Mä olin nimittäin kaivautunut aidan alitse leikkimään isojen koirien kanssa, kun siellä oli meneillään kunnon säpinät. Mun kanssa elämä on kuulemma kuin paimentaisi kapallista kirppuja.”

Callen kunniaksi on sanottava, että kaikesta sähläyksestä huolimatta se edistyy hienosti monissa tärkeissä taidoissa. Se istuu nätisti kun pannaan kaulapanta, odottaa lupaa saada hypätä ulos autosta ja tulee melkein poikkeuksetta luokse kun kutsutaan. Kyllä siitä hyvä puppe tulee.

Kiitos nuorille naisille kivasta treenituokiosta ja hyvää viikonloppua kaikille!