Miten Calle sun omasta
mielestä on mennyt odottaminen silloin kun ollaan lähdössä ulos ja ulko-ovi on jo auki?
”No tota
mun muistikuvat niistä tilanteista on melko hämäriä, mutta saattaa
olla, että mun tassu on ehkä melkein ihan pikkasen joskus
sattumalta lipsahtanut
kynnyksen yli.”
Minun muistikuvani ovat hiukan toisenlaisia, mutta ei siinä mitään, jatketaan harjoituksia. Hienosti kuitenkin odotat jo monessa muussa tilanteessa. Erityisen iloinen olen siitä, että tulet kutsusta luokse vaikka kesken juoksuleikkien. Uloslähtökin sujuu tätä nykyä niin kivasti, istua napotat aivan paikallasi kun kiinnitän kaulapannan. Ne ajat eivät ole kovinkaan kaukana, kun siinä tilanteessa kiemurtelit selälläsi tuulikaapin lattialla, kiroilit, potkit ja purit hihnaa.
”Nii, mun posket pullistuu yhä enemmän varmaan siksi että mun aivot tarvii lisää tilaa.”
Varmaankin joo.
”Mun aivot onkin viime aikoina käyneet aika kovilla kierroksilla kun me yhä vaan harjoitellaan sitä että mä en vetäisi hihnassa.”
Huomaan
kyllä, että päässä rattaat raksuttava,
mutta jengat eivät ihan vielä ole asettuneet kohdilleen. Jatketaan
harjoituksia.
Calle ja saman ikäinen Pablo
tapaavat melkein joka päivä ja jatkavat siitä mihin edellisellä
kerralla jäätiin. Parikin tuntia menee kevyesti juosten ja painien. Painikuvat on ottanut Pablon emäntä Sirkku Sallinen.
Menneellä viikolla pojat keksivät uuden yhteisen harrastuksen, kuoppien kaivamisen. Pablon isäntä ehdotti, että pojat voisivat perustaa kaivuupalveluja tarjoavan yrityksen. Poikien mielestä se oli hyvä idea, ja kun ammatillisessakaan mielessä sille ei ollut mitään estettä, Pablo ja Calle päättivät ryhtyä pienyrittäjiksi.
Ad
”Valitse Dig Dogs, hoidamme riuskasti ja nappulapalkalla vaativatkin kaivuutyöt niin pihassa kuin puutarhassakin.”
Otto tyytyy seuraamaan sivusta lapsenlapsensa yritystoimintaa ja tietää kyllä, mitä mieltä siitä ollaan ainakin kotipuutarhassa.
Kuva Sirkku Sallinen
”Yhtenä päivänä matte huomasi että siltä oli mennyt jogurttitölkit sekaisin jääkaapissa, ja yhden tölkin jämät oli jo yli viikon liian vanhoja. Me Oton kanssa saatiin syödä ne, matte sanoi että ette te siihen kuole, tehän syötte raatojakin. Me Oton kanssa ollaan hyvin hengissä ja tykätään hengailla yhdessä.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti