”Voinko mä taas alottaa, pari juttua vaan?”
Anna mennä, Calle.
”Olen melkein kokonaan lopettanut kiroilemisen pukiessa ja riisuessa, kun matte on muutaman kerran huomauttanut, että sen korvaan särähtää melko pahasti kun söpö pieni koiranpentu kiroilee kuin rantarosvo. Yleisestikin ottaen ilmastonmuutos täällä kotona on kehittynyt hyvään suuntaan koska mun kuulo paranee koko ajan. Matte sanoi, että tästä johtuen sillä on kädet ihan kyynärpäitä myöten ristissä.
Otto ja mä
ollaan jo aika hyviä kavereita. Mä
olen keksinyt
Otolle yhden
jekun. Meidän iltapäiväsnäksi on broilerin kaula. Otto syö sen
keittiössä ja mä syön omani maten työhuoneessa häkissä, koska
Otto syö nopeammin. Nykyään mä odotan, että Otto on syönyt
omansa ja mä aloitankin vasta sitten kun se tulee kuolaamaan häkin
viereen. Matte sanoi että toi ei ole kivasti tehty. Mun mielestä
hyvä jekku.”
"Otolla on tämmöinen hieno pääsiäiskranssi, mutta tänä pääsiäisenä se ei käytä sitä. Sattuneesta syystä, matte sanoi."
”Tää on meidän pääsiäisruoho. Me Oton kanssa katsottiin sitä ja mä ajattelin että mun eka pääsiäisruoho ikinä! Ei ole häävi. Matte katsoi mua ja sanoi että jäi kylvöt vähän myöhäseen tänä keväänä kun tässä on ollut kaikenlaista hässäkkää. Mun mielestä on ollut ihan normaalia elämää.”
![]() |
”Mä ja Otto ja matte toivotetaan hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!”




Voi, miten hauskasti blogi välittää Callen inhimillistettyjä ajatuksia. Callessa on selvästi särmää ja rutkasti tilanneälyä.
VastaaPoistaKiva kuulla että tykkäät! Calle on tosiaan oikein nokkela pieni koiranpentu. On ilo seurata sen kehittymistä.
Poista