”Joskus
kun radiosta tulee hyvä biisi, matte laulaa mukana. Ei siis mitään
mattiajateppoa
mutta rokkia kyllä. Yhtenä päivänä Otto ja mä loikoiltiin
kaikessa rauhassa nojatuolissa niin se alkoi laulamaan vaikka radio
oli kiinni, ja mä katoin sitä silmät pyöreenä. Matte sanoi että
mä varmaan ihmettelen että onko tää nyt Adele. Mä en sanonut
mitään. Sen verran sentään mullakin on älliä päässä.”
”Nyt mä voin sanoa että myöskin matte is back! Se lopetti meidän yhteisen harrastuksen, palleroitten tekemisen, ja sekin on taas täydessä vedossa ja voi kertoa mun ja Oton kuulumisia."
”Mä
en osaa mesettää, kerran kokeilin kun matte kyseli mun
ihmissiskolta jotain mausteita ja meni keittiöön tsekkaamaan
omansa.
jkkkkkmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm
Mun ihmissisko mesetti mulle, että jep, tota laatua ei ole.”
”Viime
viikolla täällä meillä suunniteltiin ja kokattiin salaisesti
herkullista ateriaa ja sitten mentiin mun kaverin Rollen luokse
syömään.”
”Mä ja Rolle jouduttiin
olemaan enimmäkseen ulkona leikkimässä, Otto sai olla sisällä
kun se käyttäytyy. Me Rollen kanssa päästiin kyllä välillä
sisälle, mutta ei keittiöön. Onneksi Rolle on niin iso että kun
mä nousin sen selän päälle mä näin mitä ne söi.”
”Mun ja Rollen mielestä melko sydämetöntä, vaikka niin ovat olevinaan eläinten ystäviä.”
”Tossa muutama viikko sitten mulle syntyi sellainen mielipide, että mä voisin toimia pomona täällä meillä, kaikki sujuisi mun kannalta paljon miellyttävämmin eikä mua ohjeistettais koko ajan. Mutta siinä kävi niin että tunnelmat täällä muuttui melko jäätäviksi. Mä mietin asiaa muutaman päivän ja päätin että antaa olla kun alkoi näyttää siltä että matte ei ole kovinkaan neuvottelukykyinen tyyppi.”
”Nyt
kun mä olen sen kulkushässäkän jälkeen taas salonkikelpoinen mun
elämänpiiri on laajentunut. Voin tavata Rollea ja Pabloa ja mun
muita koirapuistokavereita kun en enää hypi kenenkään selkään.
Mä olen siis niinku osittain rauhoittunut ja matte sanoo, että
tällä erää se riittää, mä olen kuitenkin vielä aika pieni ja
että mun on saatava olla se mikä mä olen. Tässä mä ja Spock
harrastetaan kuoppapainia.”
”Nykyään matte pussailee mua sata kertaa päivässä ja kuiskii mun korvaan jotain lavjuuta myöskin sata kertaa, että oikeastaan meillä kaikilla on nyt paljon kivempaa kuin ennen. Haluatko matte tietää mun elämän filosofian?”
Ilman muuta.
”Se on tää että mä en ole tullut tähän elämään himmailemaan, mä vedän koko ajan täysillä, siis ihan täysillä.”
Sen verran
mitä olen tähän mennessä oppinut sinua tuntemaan kuulostaa
osuvalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti